...tai siltä ainakin tuntuu. Luentoja ja seminaareja on vain 8 tuntia viikossa, jonka päälle lukemiset hoituvat parissa tunnissa per aine.
Unohdan välillä, että asun Lontoossa. En ole edelleenkään päässyt keskustaan asti, vaan päivät ja illat kuluvat leppoisasti lähinnä New Crossin ympäristössä. Täällä vaan on niin paljon tekemistä, ettei ole mitään järkeä maksaa kahta puntaa viettääkseen iltaa joen toisella puolella kun kävelymatkan päässä on niin hyvä meno. Eilen oltiin porukalla New Cross Innissä komediaklubilla katsomassa neljää stand-up-esiintyjää 2,50 punnalla. Ei ollenkaan paha. Koomikot oli hauskoja vaikka yleisö ei ollutkaan ihan täysin messissä, johtuen kenties maanantai-illan ajankohdasta. Oleltuani viimeiset 12 vuotta susirajan tuntumassa on ihan mahtavaa, että kotikulmilla tapahtuu jotain mielenkiintoista viikonpäivästä huolimatta ja aina on joku, joka lähtee mukaan.
Viime viikonloppuna tosin olin hurja ja olin niin lauantaina kuin sunnuntainakin muualla. Lauantai-iltana matka kulki kohti Woolwichiä ja Johannan kotibileitä mikä oli mahtavaa jo siinäkin mielessä, että pääsi oikeaan taloon, pois meidän toimistomaisesta asuntolasta. Toinen plussa oli Johannan kämppis Dan, jolla oli DJ-kamat olohuoneessa ja joka soitti ihan älyttömän hyvää musiikkia. Kahden punnan pizzapaikan (<3) kautta kotiin ja erinomainen lauantai-ilta on valmis.
Sunnuntaina heräsin vastoin luontoa jo kello yhdeksän, suuntana Brick lane, once again. En voisi olla enempää kiitollinen siitä, että overgroundilla pääsee sinne niin helposti. Amerikkalais-suomalainen joukkomme päätyikin viettämään tiilikadulla runsaat viisi tuntia, nauttien ruuasta (ja sen tuoksusta sen jälkeen kun enempää ei mahtunut alas), vintage-kaupoista ja yleisestä tunnelmasta. Sunnuntaisen Brick lanen on jokaisen pakko kokea joskus. Jälleen kerran kamera jäi harmikseni kotiin, mutta laitetaan se aamupöppöröisyyden piikkiin.
Tänään illemmalla suuntana on Greenwhich ja Drive. Olen lukenut kaiken huomiselle politicial economy-luennolle tarvittavan aineiston joten koin, että pieni itsensähemmottelu on paikallaan. Greenwhich on myös kuulemma niin ihana paikka, että kenties sen kamerankin jaksaisi muistaa.
Ps. Hankin liput James Blaken keikalle marraskuussa ja sain tietää että The Bronx tulee tänne just ennen kun lähden kotiin jouluksi. Kerrankin kaikki menee kohdalleen. <3
No comments:
Post a Comment