rahankäytöstä

Poistuin toissapäivänä ensimmäistä kertaa New Crossista. Ajeltiin overgroundilla hurja 15 minuutin matka Brick Lanelle ruotsalaisen Emman kanssa jonka tapasin lentokenttäkuljetuksessa. Shoreditch saa paljon nihkeitä kommentteja, mutta silti se on yksi mun lempparipaikoista Lontoossa.

Uskaltauduin jopa hieman shoppailemaan kun tajusin että opintotukihan pamahtaa tilille jo ensi viikolla, ja kaiken lisäksi olen ollut niin säästeliäs että ansaitsin mekon (tai kaksi). Kaikkien perus Urban Outfittersien ja Beyond Retrojen lisäksi Brick Lanella on myös varmaan ainakin Lontoon suurin vintage-kauppojen keskittymä, joissa hintatasokaan ei ole ihan kamala (paitsi Rokitissa). Löydettiin sattumalta myös Secret Sample Sale jossa myytiin mm. See By Chloéta ja Vivianne Westwoodia jopa -90% hintalapuin. Olisin niin toivonut löytäväni takin, mutta päädyin poistumaan yhden mekon ja harmaan pipon kanssa. Tosin takki ei ole Lontoossa kovin ajankohtainen muutenkaan; tänään oli +29 astetta lämmintä. Ei silti paha, pelkästään mekon normaalihinta oli yli 90 puntaa ja sain kummatkin alle 40 punnalla.

Lontoo ei todellakaan tunnu yhtä kalliilta kuin sen maine antaa ymmärtää. Mun lähikauppa on kalliimmasta päästä oleva Sainsbury's, mutta senkin hintataso on Suomen valikoimaista lähinnä ehkä Lidliä. Saan viikon ruuat alle 30 eurolla. Enkä edes puhu mistään halpiseineksistä, olen syönyt täällä paremmpin ja terveellisemmin kuin Suomessa varmaan koskaan. Kallein yksittäinen tavara viimeisellä kauppakerrallani oli halloumi-juusto joka maksoi hurjat 2.25 puntaa. Suomessa saman saa muistaakseni tuplahinnalla. Kämppääni vastapäätä on myös lievästi epäilyttävä Iceland joka myy lähinnä pakasteruokaa (hence the name), mutta sieltä saa neljä vessapaperirullaa punnalla ja neljä Carlsbergiä tai Strongbowta vähän päälle kolmella.

Amersham Arms, meikän lemppari! Tänä viikonloppuna siellä oli myös todella Animal Collective-vibainen installaatioteos. Eilinen DJ oli selvästi joku mun sielunveljeni, soi nimittäin TV On The Radio, SBTRKT, Eve, Four Tet ja Destiny's Child peräkkäin.

Juominen ja ulkona käyminen muutenkin on naurettavan halpaa. En ole maksanut lähipubeissani yli kolmea puntaa mistään juomasta ja Students' unionissa saa torstaisin pintin 1.50 punnalla. Käytiin eilen pubin jälkeen pizzalla, joka maksoi kaksi puntaa. Huomattakoon, että se oli pinta-alaltaan vain seitsemän tuumaa, mutta maku oli erinomainen! Ainoa mikä ei ole halpaa on rööki mutta kaikki täällä käärii itse.

Tajusin myös että mun on pakko alkaa kantamaan kameraa mukana useammin. Huomenna!