recently

Ai huppista, oliko mulla tällainen blogikin?

Koulun alkamisen jälkeen aktiivitaso on laskenut aika jäätävästi. Lähinnä oon hengannut Rosan työpaikalla läheisessä kahvilassa, lukenut Maon Kiinasta ja katsonut miljoonittain espanjalaisia leffoja. Ei olla edes käyty ulkona kuin pari kertaa! Syyt miksi en ole kirjoittanut: teen niin paljon juttuja, että jos en kirjoita niitä kaikkia niin en osaa päättää mitkä ansaitevat blogimaininnan. Tämän seurauksena en jaksa edes alottaa postausta. Toinen syy on kämppiksissäni. Hengaan päivässä ehkä tunnin tai kaksi ypöyksin, ja silloin katson mielummin BBC iplayeriä kuin kirjoitan. Sori. Koitan parantaa tapani.

 Lontoossa alkaa olla ihan saatanallisen kylmä, joten oli aika uudelle pipolle. Kyllä Thinsulaten kanssa kelpaa!

 Sain viiiihdoin ostettua fairy lightsejä, nyt on tunnelmaa! Mulla on myös pinkit välkkyvät ikkunassa.

Grizzlyt! 

Nyt kun saatiin tuo pois alta, voinkin siirtyä kertomaan mitä olen tehnyt viime aikoina! Käytiin viime maanantaina Johannan ja Nathanin kanssa Brixtonissa katsomassa Grizzly Bearia, mikä oli i h a n a. Lavapömpelit oli sikamakeet ja musta ne oikeestaan kuulosti paremmalta livenä kuin levyltä. Muutenkin keikkarintamalle kuuluu oikein hyvää; perjantaina oltiin Richardin ja parin sen kaverin kanssa katsomassa Japandroidsia (jonka vuoksi jouduin menemään keskustaan, voitteko uskoa) ja sunnuntaina vuosien odotus tulee vihdoin päätökseen sillä suuntana on Roundhouse ja Animal Collective!

 Lontoossa on satanut valehtelematta joka päivä, joten varustuksen pitää olla vähintään tätä luokkaa jos pitää lähteä iltakävelylle lähikauppaan.

 Keittiössäkin on tunnelmaa!

Eilen oltiin Dulwichin lähistöllä London College of Communications-tyyppien kotibileissä ja mukavaa nähdä vähän freessejäkin naamoja, tulee nimittäin hengailtua aika pitkälti samassa perusporukassa nykyään. Huomennakin pitäisi mennä bileisiin, tällä kertaa Harrin luokse. Rankkaa. :( Ens viikolla meillä on reading week, ja tiistaina lähdetään Jossun ja Harrin kanssa Amsterdamiin! Jee! Varattiin bussiliput (juu, vanha kunnon megabussi on taas tiedossa) noin kaksi minuuttia sen jälkeen kun ensin joku heitti läpällä, että voitaisiin mennä. Lippujen hinnaksi tuli vaan £30 edestakaisin, eikä meidän tarvitse edes maksaa asumisesta koska Harrin vanhemmat ja veli asuu Hollannissa. Ja päästään katsomaan suomitelkkaria sateliitilla!!! Tätä on odotettu, ollaan kitkuteltu Talen young money cash money videon voimilla eteenpäin. Ja kaikista parasta - nään VIHDOIN Death Gripsit! Mullahan oli liput jo Lontoon keikalle, mutta möin ne Jossille koska Amsterdamissa sattui olemaan keikka just ens viikolla. Jos tää keikka perutaan niin muutan Pohjois-Koreaan.

 Säästä puheenollen... Pari aamua sitten oli koulumatkalla ihan törkeä sumu.

Perus lauantai-aamupala.... No ei ole oikeasti ja tästä soi neljä ihmistä, mutta piti silti ikuistaa vaikka sitten vaan äidin järkytykseksi.

Ainoa oikea tapa opiskella!

Oon myös tehnyt ensimmäisiä kouluhommia, kirjaesseetä Chinese Politicsiin ja esseetä Hobbesin Leviathanista Early Modern European Philosophyyn. Kerrankin olen jopa ajoissa, sillä palautuspäivät on vasta maanantaina ja torstaina! Näiden jälkeen ei onneksi ole mitään ennen joulukuuta. Kai. Toivottavasti.

OUR house

Heissulivei! Istun tässä Catfordissa sohvallamme aamuteetä litkien (kello on kaksi) ja olo on freessi! Joka aamu herään patjaltani hymy levällään kun muistan, etten ole enää Woolwichissä. Jostain syystä ötökät ovat vallanneet Lontoon, ja Woolwichissä oli mm. tällaisia yllätyksiä:

Juu... No, meillä on onneksi vain etanoita. Tosin nekin ovat järkyttävän kokoisia mutta ainakin niistä eroon pääseminen on huomattavasti helpompaa.

Muutettiin siis viikko sitten, ja kamaa oli ihan uskomaton määrä, ottaen huomioon että ollaan kaikki asuttu täällä vain vuoden. Nathanin isä (jonka aksentti on niin vahva, että Nathanin piti tulkata) tuli onneksi Newcastlesta auttamaan auton kanssa, mutta jouduttiin silti tehä kolme reissua jotta kaikki kamat saataisiin muutettua. Muutenki koko viime lauantai oli törkeää sähläystä; ensinnäkin ei meinattu saada koko avaimia koska Paula ei ollut paikalla allekirjoittamassa sopimusta minkä lisäksi varasto, jossa mun ja Rosan kamat oli, oli mennyt kiinni puoli tuntia ennen sinne pääsyämme minkä vuoksi jouduttiin vuorkaamaan semiepäilyttävä paku viime maanantaina. Kaikki kuitenkin lopulta lutviutui ja ollaan asettauduttu taloksi todella hyvin.

Tässä on meidän talo! Ollaan ihan mäen huipulla, mikä on todella raastavaa mutta ainakin kunto kasvaa kohisten.

Ei olla keretty oikein sisutaa vielä, eikä meillä mm. ole ruokapöytää, mutta jotain tärkeimpiä on jo keretty laittaa kuten telkkari, Xbox ja Pleikkari sekä tietysti kaikkien lempparisistuselementti - fairy lights! Ja juu, tuo on 50centin P.I.M.P-sinkun vinyyli meidän takanreunuksella.

Takapihalla on kunnon leikkipaikka, kiitos landlordin. Tosin rakas ystävämme Dan jolla on tapana ruhjoa vähän kaikkea rikkoi trampoliinin toisena päivänämme täällä... Meinasin kuolla nauruun koska kirjaimellisesti sekunti ennen kuin pohja petti alta Dan sanoi mietiskellen jotain pienestä repeämänalusta kankaassa, jonka päälle sitten päätti hypätä...

Puutarha kukoistaa! Meidän vuokrasopimukseen kuuluu, että pidetään huolta kaikista pihan kasveista joten pitänee alkaa harjoittamaan vähän viherpeukaloisuutta. 

Talo takapihalta päin, mun huone on toisessa kerroksessa tuo jossa on ikkunan auki.

Keittiö on ihan uuuskomattoman hi-tech, kyllä kelpaa kokkailla! 

Mun huoneessa on vähän erikoinen säilytyssysteemi, eikä tähän keskimmäiseen kohtaan mahdu mitään muuta kuin vinyylejä ja kirjoja. No, ihan kiva silti!

Talohan on kalustamaton, mikä on Suomessa normaalia mutta täällä vähän ikävämpi yllätys. Toisin sanoen meillä ei ollut sänkyjä muuttaessa muilla paitsi Paulla jolle se oli jätetty ja Johannalla joka osti omansa edelliseltä asukkaalta. Ainoa ongelma, että se oli eri kerroksessa kuin Johannan huone. Ette uskokkaan mikä työ oli ensin purkaa, sitten kantaa ja loputa koota se uudestaan. Kuvassa DIY tiimi Johanna ja Richard urakan jälkeen uupuneina.

Teen jonkun paremman postauksen koko talosta vielä sitten kun ollaan saatu tämän vähän valmiimmaksi. Siihen asti, tässä on kuva Danista ja Richardista (huom. joiden tukat minä olen leikannut) jotka ihmettelee Rosan erittäin randomia tavaravalikoimaa: