huomioita

1. Johtuu varmaan siitä, että olen kasvanut kuitenkin lähinnä amerikkalaisten sarjojen ja leffojen keskellä, mutta mulle tuli ihan oikeasti yllätyksensä, että ihmiset täällä puhuu stereotyyppisen britisti. Alright, innit, bloody hell, safe, sick, well -, tune, lad, proper, legend, bellend ja tietenkin mate jonka voi tunkea mihin tahansa väliin, koska vaan, ovat osa ihan normaalia puhetta. Ekonomian proffani Paul (joka laittaa Power Point slideihin tällaisia helmiä <3) toivotti tänään luennon lopuksi "See you later chappies" hyppiessään ohi käytävällä. Ihania.

 Paradise Place, Woolwich....

2. Oon kuunnelut täälläoloaikana enemmän suomalaista musiikkia kuin koskaan ennen. Mikä oli siis ei koskaan. Nyt Spotifyssä huutaa peräkkäin SMG, PMMP, Ultra Bra, etc. Niin Pasilaa kuin Muumejakin on tullut katsottua netistä (vaikka Areenassa ei tosin pysty, julmaa!) Samoin kaikki skandinaavinen on nyt miljoona kertaa kiinnostavampaa. Eilen aloin katsomaan tanskalaista Forbrydelseniä aka The Killingiä ja niiskutin pohjoismaalaisuuden perään.

Students' Unionilla näytetään koko viikko Harry Potter-leffoja. Koko paikka on myös koristeltu asiaankuuluvasti. Kyllä, meidän koulu on parempi kuin teidän.

3. Kaikki oikeasti juo teetä koko ajan. Tai no, ainakin huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Musta tuntuu, että kotona teenjuonti on aina jotenkin enemmän nössöjen (mukaanlukien siis itseni) hommaa, mutta täällä ei todellakaan ole mitään teestigmoja. Jos joku ehdottaa cuppaa (ei siis kuppaa...) niin vastaus on lähes poikkeuksetta jotain 'ahhhh yes mate, please'-tapaista.

Jep, Occupy Goldsmiths... Niillä on mm. oma muunnos Goldsmithsin mainoksista, jossa lukee "I want to know the names of the people who decided to raise the tuition fees, and where they live."

4. Tietenkin mulla on kokemusta vaan lähinnä näistä mun ympyröistä, ja Goldsmiths on taidekoulu, mutta musta on vaan niin jännä miten eri tavalla ihmiset pukeutuu täällä. Suurin osa ihmisistä näkee enemmän vaivaa tai ainakin uskaltavat vähän irrotella. Tosin välillä sekin menee vähän liiallisuuksiin - political economyn seminaarissani on eräs Craig, aka Bunhead jolla on aina joko verkkarit tai yökkärit jalassa, acid wash kauluspaita, monroe-lävistys ja nimensä mukaisesti ihan järkyttävä nutturatukka.

Tältä näyttää 99% poikahipstereistä. Varsinkin paidan ylös asti napittaminen ja käärityt lahkeet on ihan must.

On myös hassua miten pohjoiseurooppalaiset ja varsinkin skandinaavit erottaa lähes aina siitä, että ne on aina huomattavasti siistimmän näköisiä kuin muut. Jotenkin brittityyliin vaan kuuluu sellanen pieni kämäsyys ja vintage-vibat. Oon kyllä huomannut, että omakin tyyli on täällä muuttunut entistä spugemmaksi. Vielä alkusyksystä pukeuduin kuulemma kuin mummo, nyt päällä on lähes poikkeuksetta baseball-takki ja Dr. Martensit.

Monet aina kirjottaa brittityttöjen baaripukeutumisesta mutta mulla ei ole siitä paljon sanottavaa, yksinkertaisesti siksi koska en käy sellaisissa baareissa missä hameet on vyönlevyisiä ja ihonväri lähimpänä appelsiinia. Kaikki missä mä oon käynyt ihmiset on näyttäneet ihan yhtä pynttäytyneiltä kuin perus suomiklubeillakin. Eli ei kauhean.

6. Vaikka Lontoo onkin jättimäinen kaupunki,  ei se tarkoita, että piirit olisivat kovin isot. Kämppikseni Josh kävi samaa koulua Johannan kämppiksen Richardin kanssa joka pyöri samoissa musapiireissä Joshin kurssikaverin Henryn kanssa, joka on on samasta pikkukaupungista kuin toinen kämppikseni Sam. Öh.

Israel on pannassa joka puolella. Jopa kirjaston vessassa.

7. Suurin osa asioista on niin rasittavan h i d a s t a ja vaikeaa. Olipa pankissa tai kaupassa, mikään ei tapahdu tehokkaasti. Sainsburysin kassalla kassatyypit venaa, että edellinen asiakas on pakannut kaikki tavaransa ennenkuin seuraavan asiakkaan ostoksia voi alkaa käydä läpi. Mulla ei ole vieläkään pankkitiliä, koska Barclaysin mukaan mun nimikirjotus ei matchaa mun passin nimikirjotukseen. Oon täyttänyt hakemuksen kahdesti ja ravannut pankissa lähes joka viikko yli kuukauden ajan, mutta ei niin ei. Päätin vihdoin luovuttaa ja vaihtaa pankkia. Ehkä Lloydsissä onnistuisi.

 Oltiin vähän yli viikko sitten kirjaimellisesti underground-bileissä Deptfordissa. Oli ns. elämys, kiva kylläkin!

8. Jos luulitte, että suomalaiset juo paljon, ette ole eläneet Briteissä.

Tässä ei edes ole kuin osa lasipulloista yhdeltä viikonlopulta...