Kauhean sähläämisen jälkeen elämä on jälleen raiteillaan - sain nimittäin netin toimimaan. Muutenkin asiat alkaa olla mallillaan, kaapissa on vihdoin ruokaa ja uusia tuttavia satelee loputtomasti.
Eilinen lento sujui ilman sen suurempia ongelmia, ja rasittavin vaihe olikin vasta itse lennon jälkeen. Tulin yliopiston bussikuljetuksella Heathrowlta, ja jouduin työntämään kolme jättiläislaukkuani kolmosterminaalista ykköseen. Törmäsin kyllä kahteen suomalaistyttöön joista toisen kanssa oltiin kumpikin matkaamassa terminaalien välillä, mutta unohdin kummankin nimen. Että sinä Bedfordin tai Coventryn (?) yliopistossa alottanut jonka tapasin kentällä, ota yhteyttä! Kun vihdoin pääsin oikeaan terminaaliin sainkin sitten viettää siellä seuraavat kolme tuntia bussia odotellessa. Oli silti ihan mukavaa, hengasin kuuden jenkin kanssa joilta ei juttu loppunut.
Asuntolalle päästyä tormäsin heti pariin kämppikseen, joita on yhteensä seitsemän ja kaikki on hirmu mukavia! Olin kyllä vähän yllättynyt siitä, että jokainen on britti ja yhtä walesilaistyttöä lukuunottamatta vieläpä Lontoon lähettyviltä kotoisin. Meidän kämppä on kuin Goldsmiths pienoiskoossa; seitsemän tyttöä ja yksi poika, opiskelualoina mm. fine art, design, english ja politics. Tällä hetkellä yksi luukuttaa The Nationalia.
Mun huone! Vielä semipersoonattoman näköinen koska en muistanut ostaa nastoja Sainsbury'sistä. Noi verhot on myös aika järkyttävät.
Siirsin patjaa laittaakseni matkalaukut piiloon, tämä oli vastassa. Kai tonne pitää jättää omakin tagi ennen kuin lähden keväällä!
Tästä sitten maksetaan ekstraa.
Moro!
Näkymä mun ikkunasta. Asun kolmannessa kerroksessa ja kyllä, tossa on junarata ihan mun alapuolella. Ja junat kulkee läpi yön. Ja sireenit soi. Kai tää on sitä suurkaupungin elämää?
Vähän kun kurkottaa niin näkyy myös St. Paul's Cathedral ja Canary Wharf.
Tein ensimmistä kertaa kunnon ruokaa tänään päivällä. En vieläkään voi uskoa kuinka halpa hintataso täällä on, jopa mun lähi-Sainsbury'sissä.
Hankin myös vihdoin Oyster cardin, jota mielenkiintoista kyllä ei saanut New Crossin asemalta vaan käskettiin menemään läheisiin kulmakauppaan.
Saatiin lentokentällä welcome-pakkaukset jotka oli ihanssa Goldsmiths-kangaskassissa. Kyllä täällä tiedetään mistä tykätään!
Äiti täällä kommentoi: Verhot on hirveät. Minkälaiset mä ostan? Anna mitat kans. Muutenhan näyttää ihan mukavalta.
ReplyDeleteIhana pikku soppi sulla! Sit vaan korvatulppia varastot täyteen.
ReplyDeleteNäyttää niin kivalle!!!!! En kestä mäki haluuuuuun~~~~
ReplyDeleteNiin kyllä outoo miten Lontoossa on ns. keskustassakin noin vehreetä vaikka suurkaupunki onki...
Ja AH, sireenit <3_________<3
voiii, nyt muhun vasta iski oikeesti se ettet oo enää siellä nupurissa nenä kii koneessa, vaa oikeesti lontoos aikuisena naisena iik! tuun kyllä aivan varmana käymään, kuhan saan rahahommani kuntoon!! nii ja onnee ja oo varovainen!!!!
ReplyDeleteiskä - ei mulla oo mittanauhaa! jos löydän sellasen ni voin lähettää.
ReplyDeletetytti - noihi ääniin on kyl tottunu yllättävän hyvin! en oo heränny juniinkaa juurikaa.
paula - ensi vuonna sitte ;);) ja ei tääl kyl oo yhtää vehreet muual ku nähtävästi mun takapihal... tai et noil pääkaduil ei oo ruohontynkääkää.
sarita - lol... ei tää nyt oo niin erikoista...
Paras toi sänky! Tsemppiä opintoihin ^___^
ReplyDeletekiitos! :D
ReplyDelete